Kenneltoiminta

Kuvassa seuran ensimmäinen käyttövalio Teilojan Tiki talvisella lenkillään Sonkajärvellä

Kuvassa seuran ensimmäinen käyttövalio Teilojan Tiki talvisella lenkillään Sonkajärvellä

Ahokylän Erän koira- ja kenneltoiminta oli suhteellisen vähäistä aina 2000-luvulle saakka. Koiriahan toki jäsenillämme on aina ollut ja tulee jatkossakin varmaan olemaan. Kaikki yleisimmät rodut ovat olleet käytössä, niin pienriistan metsästyksessä kuin hirven metsästyksessä. Seuran alkuaikoina myös sekarotuisia koiria käytettiin apuna metsästyksessä.

Hirvikannan kasvaessa sai koiran käyttö hirvenmetsästyksessä ihan uuden muodon kun Reijo Piippo hankki 1984 Jämtlannin pystykorva Vetkan. Koira osoittautui nopeasti erinomaiseksi hirven käsittelijäksi ja pysäyttäjäksi. Miesvaltaiset ajot muuttuivat nyt koiralla pyytämiseksi. Valitettavasti koetoiminta oli vielä silloin olematonta, jälkeenpäin arvioiden Vetkalla oli edellytykset saada käyttövalion arvo. Samoin Arto ja Keijo Mahosenaho olisivat saaneet Karjalankarhukoirastaan Jeristä hyvän koekoiran.

Varsinainen koetoiminta seurassa käynnistyi vasta 2005. Esko Nissinen oli hankkinut 2003 omistukseensa Karjalan karhukoiran Teilojan Tikin, mikä varhaiskypsänä ja sitkeän luonteen omaavana saavuttikin nopeasti käyttövalion arvon. Koetoiminnasta innostuneena Esko, veljensä Jarmo ja heidän pojat Mikko ja Harri suorittivat palkintotuomarin työskentelyyn oikeuttavan koulutuksen. Seuran kenneltoiminnassa alkoi uusi aikakausi ja seuran maita varattiin koesuorituksiin ja myös koekoirien määrä lisääntyi.

Kenneltoiminnan kasvu näytti jo varsin lupaavalta, kunnes toiminnan katkaisi räjähdysmäisesti lisääntynyt susikanta. Seuran maat sijaitsevat alueella, Pyhännän, Vieremän ja Kiuruveden rajaseudulla, joka on jo usean vuoden ajan ollut susitutkimuksen ja siten myös susikannan hoidon painopistealuetta. Riski metsästyskaverin menettämisestä kasvoi liian suureksi ja koetoiminta seuramme alueella loppui. Tilanteen karuutta kuvaa se, että vuosien saatossa sudet ovat tappaneet seuran alueella useita koiria ja myös karhu koitui yhden koiramme kohtaloksi.

Näin seuran alueita ole voinut käyttää enää useaan vuoteen koemaastoina, sillä vaikka joku uskaltaisi sinne koiran tuodakin, olisi kelvollisen haukkutuloksen saaminen hyvin epätodennäköistä. Kokonaan ei koirien koetoiminta ole seurassa loppunut, sillä 2013 Harri Nissinen sai koirallaan Pihtiojan Jumilla käyttövalion arvon, edellä mainituista syistä johtuen muualla kuin seuran omissa maastoissa pidetyissä haukkukokeissa.

Metsästyskoira kuuluu suomalaiseen metsästysperinteeseen. Ahokylän Erän jäsenet jaksavat vielä edelleen uskoa harrastukseensa ja uskaltavat hankkia erirotuisia koiria, erilaisiin tarpeisiin. Hyvän yksilön löytyessä, koe- ja näyttelytoiminta tuo sitten uuden ulottuvuuden harrastukseen ja antaa parhaillaan uusia tuttavuuksia ja kokemuksia myös seuran ulkopuolelta.